Lauantaina herättiin klo 3.45 aamulla, Kiia nukku melkeen kolme tuntia ja ite nukuin ehkä puol tuntia, koska en saanu unta ni istuskelin meijän parvekkeella ja tuijotin Osakaa. Lähettiin sit heti aamun ekalla junalla, joka tosiaan lähti meijän asemalta klo 05.06, kohti Shin-Osakaa, josta shinkansenit lähtee. Meijän shinkansen Kumamotoon lähti 06.25 ja puhuttii Kiian kans et ainakaa mä en oo ollu pitkäst aikaa tollassee aikaa hereillä.
Osaka ♥
 |
| aamun ensimmäistä metroa odottaessa 千林大宮駅llä~ |
Löydettii oikee juna yllättävän nopeesti ja junamatka kulu lähinnä nukkuessa (tai no sitä yrittäessä) ja muuten vaan hirveessä lahnauksessa. Keksittiin myös hirvee määrä hyviä vitsejä, mutta kumpikaa meistä ei varmaa muista puoliakaan niistä. Vitsien kulmakivi kuitenkin oli se, että "mieti jos VR:llä olisi tällaisia junia? et ne kulkis näin kovaa?" "....mieti jos VR edes kulkisi. ja jos sen junat TOIMISIVAT". Tämänsuuntaista läppää on lentänyt jokaikinen kerta shinkansenissa matkustaessa ja aina se vaan jaksaa naurattaa.
Kävin vessassa, nii Kiia päätti ottaa kuvia mun kännykällä, jonka olin kuulemma jättäny liian houkuttelevasti penkille...
Matkalaukun päällä makaaminen on se meijän juttu
Kumamotoon päästyämme käytiin heittämässä tavarat hotellille, joka oli muuten kiinni hehe, ja sen jälkeen otettiin tram jolla päästiin semi lähelle Kiian koulua. Tramissa sain myös uuden ystävän, joita on muuten tän matkan aikana löytyny aika paljon. Eräs vanhempi miespuolinen henkilö ei ensin ilmesesti uskaltanu istua mun viereen, mutta kun annoin hänelle luvan istua siihen, niin hän kaivoi takkinsa povitaskusta muovipussin ja otti sieltä esiin itsetehtyjä pieniä lasten leluja(?). Siinä hän sitten esitteli niitä mulle ja antoi muutaman jopa mukaanikin, juteltiin myös mukavia, kunne jäätiin Kiian kanssa pois kyydistä.
Niin tuttu tie, jota pitkin tuli käveltyä lukemattomia kertoja. Oli hassua olla yhtäkkiä taas siellä ja tällä kertaa siviilivaatteissa vailla aikomustakaan mennä kouluun sisälle — vähän ikävä ehkä jäi kampuksen Lawsonia. Siellä kuitenkin tuli käytyä usein ja niin~
Kaunis yhteiskuva porttien edessä olevan peilin kautta. Taustalla näkyvät bussit ovat koulun klubien busseja~
熊本学園大付属高等学校, eli tuttavallisemmin gakufu~ Salaa on oikeasti aika kova ikävä sen käytäville, mutta toisaalta en valita siitäkään, että syksyllä ei tarvitse enää palata lukioon Suomessakaan.
Käveltiin Gakufun (Kiian koulu) yliopiston ohi ja siellä oli ilmeisesti open campus, koska siellä oli ihan älyttömästi ihmisiä ja voi kylläpäs meitä tuijotettiin. Kun oltiin käyty Kiian koulun ulkopuolella käveltiin läheiselle juna-asemalle ja otettiin juna minami-kumamotoon. Käveltiin sieltä sitten helvetillinen about 3km matka ILMAN JALKAKÄYTÄVIÄ yume towniin ja nähtiin myös Kiian toinen koti matkalla, Kumamoton keskussairaala. |
| keskussairaala, joka oli totta kai näin lauantaina iltapäivällä kiinni (-----: |
Vaan koska Japanin englanninkieliset paidat on tosi hauskoja
En suostunu kävelemää sitä kolmea kilsaa uudestaan (eikä kyllä Kiiakaan), koska jalat huus hallelujaa ja sattu vaan aivan älyttömän paljon. Käveltiin sit bussipysäkille eikä meijän tarvinnu venata ku vaan minuutin verran, että seuraava dösä tuli.
Mentiin Shimotoorille, joka on Kumamoton pääostoskatu Kamitoorin lisäksi. Kierreltiin kaupoissa ja ostettiin muutamia erittäin tärkeitä juttuja, kuten mangaa... Päädytiin myös Starbucksiin, joka ei kyllä sinänsä yllätä enää, koska käydään siellä melkeen joka päivä.
Palattiin takasin hotellille seittemän aikaan tekemään check in ja kun päästiin meijän huoneeseen ni oli kyllä sellasta huutonaurua, kun nähtiin meijän sänky. Meijän sänky oli sellai söpö et saatii nukkuu melkee toistemme syleissä. Ilta meniki sitte huoneessa lahnatessa, kun katottiin telkkaria, kuunneltiin Hanabia ja yritettiin päivittää blogia. Isona plussana on kyl pakko sanoo, et oli kiva ku kylppäri oli sen verran iso, että siellä mahtu oikeesti jopa kääntymää ilman että törmää johonkin, toisin ku meijän Osakan kämpässä.
 |
| tässä oli hyvä asua lauantaista tiistaihin. Pakko todeta, että on ihme jos tän reissun jälkeen on vielä jotain ongelmia parisängyssä nukkumisen suhteen, sillä toi oli KAPEA. Aina kääntyessä osui toiseen ja pelkäsin joka yö lyöväni pääni kännykän laturiin. Vähän erilaista, ne? |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti