The most important thing is to have courage to stand up when you fall

Keskiviikkona, yhdeksäs päivä tehtiin semi spontaani päiväretki Nagoyaan. Ite kävin siellä jo vaihtovuoden aikana, mutta me ei mun host perheen kanssa siellä pahemmin kierrelty missään. Kumpikaan meistä ei siis tienny, että mitä nähtävää Nagoyassa on, joten turvauduttiin googlen tarjoamaan apuun. Tiedettiin ettei meillä oo paljoo aikaa Nagoyassa, sillä meillä piti olla illalla muutakin tekemistä, mutta sateen (tai lähinnä sen mahdollisuuden takia) ne suunnitelmat ei sitte onnistuneetkaan.

Junamatkat on aina niin hauskoja, jee. Onneks matka Osakast Nagoyaa Shinkansenilla kestää about tunnin, koska en olis voinu istuu siellä yhtää pidempää. Kumamotoon mentäessä ja sieltä pois tultaessa meinasin kuolla, koska mulla oli ihan jäätävän tylsää enkä muutenkaa tykkää istuu junassa, hyi. 

Kun päästiin Nagoyaan, niin päätettiin ensimmäisenä mennä kattomaan millasset maisemat JR Central Towereissa olis, mut meijän (lähinnä Kiian) suureksi pettymykseksi yläkerrassa oli kahvila ja ravintola, joten meijän ois pitäny ostaa jotain nähdäksemme maisemat ja meijän mielestä 700 jenin kahvi ei ollu ihan sen arvosta.

tuolla yyyyyyylhäällä käytiin.

Lähdettiin Nagoyan asemalta läheiseen kauppakeskukseen (Pass'e) pyörimään, vaikkei kumpikaan meistä oikeesti tarvinnu mitään. Kuin ihmeen kaupalla päädyttiin Tower Recordsin levykauppaan ja ostin itelleni levyn, jota olltiin etitty jokaisesta levykaupasta, jossa oltiin käyty eikä oltu löydetty... Käytiin myös ottamassa purikuraa, koska why not ja pääsin kirjottamaan Nagoyan kanjit eikä muuten ollu hauska kokemus :D

Ei oikeestaan löydetty mitään ihmeellistä ostettavaa, joten alettiin ettimää seven eleveniä koska mun rahavarat alko uhkaavasti hälvetä.

Löydettiin myös uus kahvila ja totta kai päätettiin poiketa siellä, koska vaikka Starbucksin kahvit sun muut on nannaa niin kaikkea uutta on aina kiva kokeilla.

Oon laiska enkä jaksa googlettaa mikä tää on, mutta oikein oli hieno patsas~

Tully's coffee on siis ilmeisesti aika uus paikka, koska kumpikaan meistä ei ainakaan ollu nähny näitä kahviloita aikasemmin. Tosin heti tän jälkeen ollaan alettu bongaa näitä kahviloita ihan joka puolella, ehkä me ollaan vaan oltu ihan sokeita aikasemmin?
Yks hämmentävä asia Nagoyassa oli se, että siellä ei saa tupakoida oikeestaan missään. Alettii yhessä vaihessa miettiä, että ei olla kyllä nähty yhtäkään tupakoivaa ihmistä ja vähän aikaa ku pällisteltiin ympärillemme, niin huomattiin että joka paikassa oli kylttejä sun muita jotka kielsi tupakanpolton.

Kolmelta otettiin shinkansen takaisin Osakan, koska meijän piti mennä yhteen street liven, joka sitten tosin oli peruttu sateen mahdollisuuden takia. Koska kello oli niin vähän päätettiin kiertää läheistä tavarataloa, mutta koska sieltä ei löytyny mitään käytiin ostamassa ruokaa ja suunnattiin takas kämpälle.

Hetken aikaa siellä oltuamme päätettii ottaa pyörät ja lähtee ettimää vähän kauempana olevaa Famimaa. Reissu oli aika tapahtumarikas eikä edes löydetty kyseistä kauppaa, koska annettiin periksi liian aikasin ja huomattiin pari päivää myöhemmin että no jaa se kauppa oli ollu ihan meijän vieressä.

Torstaina meidän piti mennä Tokioon aamulla 8.40 junalla, mutta ei saatu itteämme ylös ennenku vasta 9 aikaan, joten päätettiin lähteä Tokion sijasta Hiroshimaan. Hiroshimassa käytiin kattomassa Atomic Bomb Domea ja vierailtiin Hiroshima Peace Memorial Museumissa. Mun omalla bucket listilla on ollu noi kumpikin sen miljoona vuotta, joten oli tosi hienoa käydä siellä, mutta kyllä se aika hiljaseks veti. Mulla ei oo hirveästi kirjotettavaa siitä vierailusta, joten heitän tähän vaan hirveen kasan kuvia. Rauhanpuisto ja museo on paikkoja, jotka on nähtävä omin silmin ja silloin ymmärtää sen, kuinka sanattomaksi se vetää. Oltiin melko hiljaista poikaa sen vierailun jälkeen ja ei tässä vieläkään löydä sanoja kuvaamaan niitä fiiliksiä. Päällimmäisenä ehkä epäusko ja miljoona muuta — miten näin pääsi käymään? (joo, tiedän kyllä, olen historiani lukenut, muttei se tarkoita, että ymmärtäisin tai näkisin mitään järkeä)

Peace Memorialin jälkeen lähettiin ettimää okonomimuraa, koska kun kerran Hiroshimassa oltiin, niin oli pakko syödä okonomiyakia. Löydettiin paikka pienen pyörimisen jälkeen ja mentiin lähes ensimmäiseen paikkaan, koska nälkä oli huutava ja kiire kova ja myyjät odottivat meitä iloisina.

Näytä mulle missä sul on rusketusraidat ♪

Perjantaina lähdettiin erittäin myöhään kohti Kiotoa, jossa suunnitelmana oli käydä chekkaamassa 金閣寺 aka Kinkaku-ji aka Kultainen paviljonki. Itse kävin siellä(kin) vaihtovuoden aikana host-perheen kanssa, mutta olihan siellä ihan kiva käydä uudestaan ilman mitään kiirettä. Oltiin tosi hämmentyneitä ulkkareitten määrästä ja järkyttyneitä niitten epäkohteliaisuudesta.

金閣寺 oli todella vaikuttava, puiston värit olivat ihanan vibrant

ystävälliset turistit auttoivat~

sytytettiin toivomuskynttilät

ulkona oli noin +34°C, joten oikea ruoka tuntui utopistiselta ajatukselta —
15min junamatkan aikana jassu ehti hyvin syömään gyozat ja minä perinteisen famiman munaleivän.

Lähettiin sitten kahen junalla takasin Osakaan, koska meillä oli taas yks street live, joka haluttiin nähä. Oltiin ennen neljää jo paikan päällä ja tunnin siellä istuttuamme tajuttiin, että ei perkele, ollaan väärässä paikassa. No ei jaksettu enää siitä lähteä muualle, koska tiedettiin, että Taisuke tulis myös sinne esiintymään seittemän jälkeen. Odotettiin sitten siellä ja lopulta live sitte alko. 

Ostin Taisuken levyn, koska yolo ja sain siihen nimmarin, jeee, happy jasmin desu.

Yhtäkkiä meille vaan tultiin sillee "otetaan kuva, haluutteko mukaan!?". Kuvasta tuli tosin yllättävän hyvä, vaikka Kiotossa oli ollu ihan älyttömän kuuma ja muutenkin naama oli vaan valunu koko päivän :D

Live loppu yhdeksän aikaan, joten suunnattiin heti sen jälkeen konbinin kautta kotiin, koska meillä oli ihan hirvee nälkä. Chillattiin vaan sitten loppuyö meijän parvekkeella, kuten itse asiassa jokainen ilta.

Jee olkaa ylpeitä, saatiin oikeesti kirjoitettua viimein ja saadaan varmaan tänään ehkä julkaistua lisää ja sitten oltaisiin jo melkein up to date?! skandaalinomaista. Jälleen kerran kursiivit (ja muutamat kuvat) on lisännyt Kiia ja teksti on muuten by Jasmin~